Luotsaus on tärkeä osa Suomen ulkomaankaupan kuljetusketjua ja huoltovarmuutta. Luotsauksella varmistetaan merenkulun turvallisuus ja sujuvuus maamme karikkoisilla väylillä. Suomessa luotsaustoiminnasta vastaa valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö Finnpilot Pilotage Oy, jolla on lakisääteinen yksinoikeus luotsaustoiminnan harjoittamiseen Suomen merirannikolla sekä Saimaalla. Luotsaustoiminnan järjestämisestä ja valtakunnallisen palveluverkoston ylläpitämisestä syntyvät kustannukset katetaan luotsausmaksuilla. Saimaan alueen luotsaustoiminnan järjestämiseksi Finnpilotille on asetettu liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän velvoite. 

Finnpilotin vuoden 2020 raportointikokonaisuus sisältää katsauksen vuoden 2020 toimintaan, yhtiön hallinnon kuvauksen, vastuullisuusraportin sekä tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Toimitusjohtajan katsaus
EPÄVARMAN VUODEN TORJUNTAVOITTO

Kulunutta vuotta ei voine käsitellä millään toimialalla ilman mainintoja ja viittauksia koronaan. Näin on myös luotsauksen saralla. Nyt, katsaukseni tekohetkellä tammikuun lopulla, on mennyt jo yli vuosi siitä, kun annoimme henkilöstöllemme ensimmäiset ohjeet koronaan liittyen.

Siitä alkoi pitkä tie, jossa on riittänyt ohjetta, työryhmää, varustehankintaa, selvitystä ja päätöksiä. Nyt vuoden jälkeen voimme todeta pärjänneemme erinomaisesti tässä taistelussa, jota käymme kansainvälisessä ympäristössä joka päivä, ja joka tunti. Tietojeni mukaan yksikään finnpilotilainen ei ole saanut työtehtävissä koronatartuntaa.

Onnistuminen koronan välttelyssä on ollut palvelumme tuottamisen kannalta kriittistä. Yksikin tartunnan saanut voi altistaa luotsiasemallisen väkeämme. Tällaisessa tapauksessa meillä olisi käytettävissä enää ­vapaaviikolla oleva henkilöstömme kyseisen sataman tai alueen luotsauksiin. Tästä syystä ennakkotiedot aluksilla mahdollisesti olevista tunnistetuista koronatapauksista ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Saadessamme tiedot etukäteen voimme suojautua asianmukaisesti ennen luotsauksen alkamista, ja hoitaa luotsauksen turvallisesti. Näin pystymme osaltamme pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Korona-ajassa toimiminen on ollut merkittävä operatiivinen kysymys, mutta se on ollut myös mitä suurimmassa määrin taloudellinen kysymys. Korona vei käytännössä kaikki Helsingin risteilijävierailut, ja lisäksi Suomen vientiteollisuuden yskiessä, katosi luotsauskysyntää tasaisesti kaikilta luotsausalueiltamme. Toteutimme säästöjä, lomarahoja vaihdettiin vapaiksi, investointeja siirrettiin ja omistaja tyytyi maltilliseen osinkoon, vaikka taustalla oli tuloksellisesti hyvä vuosi 2019. Kaikesta tästä huolimatta tuloksemme päätyi noin 450 000 euroa tappiolliseksi. Tuloksen kääntäminen voitolliseksi olisi edellyttänyt toimenpiteitä, joiden katsoimme vaarantavan palvelumme tarjoamisen vallitsevissa poikkeusolosuhteissa. Pidimme ykkösprioriteettinamme palvelumme viivästymätöntä tarjontaa, joka osaltaan mahdollisti Suomen ulkomaankaupan häiriöttömän jatkumisen.

Nyt jälkikäteen tarkasteltuna voidaan todeta, että onnistuimme turvaamaan palvelumme täydellisesti. Asiakkaillemme ei kertynyt sen enempää meistä johtuvia odotuksia kuin normivuosinakaan. Tämä on globaalin pandemian jyllätessä, ja toimialamme kansainvälisen luonteen huomioiden, erittäin merkittävä saavutus. Palvelutason säilymisen takasi valtava määrä yhteistyötä ja vuoropuhelua viranomaisten, asiakkaiden ja henkilökuntamme kanssa. Ohjeistaminen, varusteiden hankkiminen, eristäminen, henkilöstön hajauttaminen, testaaminen, kouluttaminen, viestintä ja johtaminen vaativat näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa organisaatioltamme uskomattoman määrän venymistä ja sitkeyttä. Olen ponnisteluistamme erittäin ylpeä. Tätä sitkeyttä pitää löytyä vielä jatkossakin, koska taidamme olla vasta puolimatkassa. Jaksamista helpottanee se, että rokotusten myötä maali on jo kuitenkin näkyvissä.

Vuosi 2020 oli sikäli menestyksekäs, että koronasta huolimatta pystyimme edistämään suunnitellusti strategisia hankkeitamme. Keskeisin hankkeistamme on etäluotsausta pohjustava tutkimushanke, Sea for Value. Hankkeen ensimmäinen vuosi on nyt takana, ja olemme tyytyväisiä sen etenemiseen. Sea for Valuen lisäksi toteutimme lukuisia pienempiä uudistuksia ja uusien ohjelmistojen käyttöönottoja. Lisäksi vuosi osoitti sen, että hallintomme pystyy saavuttamaan tavoitteensa myös etätyössä, jota olemme tehneet maaliskuusta 2020 asti.

Toivon vilpittömästi, että vuoden 2021 loppupuolella olisi jo mahdollista palata normaaliin päiväjärjestykseen, ja tavata asiakkaita, sidosryhmiä ja omaa henkilöstöämme entiseen tapaan. Siihen asti meidän kaikkien on oltava kurinalaisia koronaohjeiden noudattajia. Jaksamista kaikille ja tsemppiä vuoteen 2021.

Kari Kosonen
toimitusjohtaja
Finnpilot Pilotage Oy

Finnpilotin operatiivinen toiminta oli 30.9.2020 asti jaettu kuudelle luotsausalueelle. Organisaatiomme uudistui 1.10.2020 alkaen. Luotsausalueita yhdistettiin ja niiden määrä laski kuudesta neljään. 

Organisaatiomuutoksesta ja uudesta aluejaosta voit lukea alempana kohdassa Vuoden 2020 kohokohdat. 

Vuosi 2020 raportoidaan vielä vanhan luotsausaluejaon mukaan. Kartalla on esitetty alueelliset tunnusluvut: luotsausmäärät kappaleittain ja maileittain sekä operatiivisen henkilöstön määrä.

TOIMINTA JA AVAINLUVUT

Koronapandemia vaikutti voimakkaasti Suomen ulkomaankauppaan ja sitä myötä luotsausmääriin. 

Viennin ja tuonnin määrien laskun lisäksi myös kesän risteilijäliikenteen puuttuminen näkyi Finnpilotin liikevaihdossa voimakkaasti.

 Vuoden 2019 tasosta (40,9 milj. euroa) jäätiin 12,5 prosenttia.

 

Vuoden 2020 kohokohtia

Onnistuneet koronatoimenpiteet

Kevät 2020 toi mukanaan maailmanlaajuisen koronapandemian, joka vaikutti myös Finnpilotin vuoteen merkittävästi. Alusta asti avainasemassa oli kansainvälisessä ympäristössä työskentelevän henkilöstömme turvallisuuden takaaminen. Yhdessä THL:n kanssa laadittujen ohjeidemme ja tehokkaiden suojautumistoimiemme avulla luotsasimme turvallisesti Suomen satamiin ja sieltä ulos myös laivoja, joilla oli todettu koronaa. Henkilöstömme turvallisuuden takaamisen lisäksi teimme lukuisia toimenpiteitä taloudellisen tilanteen vakaana pitämiseksi: investointeja siirrettiin tulevaisuuteen, kuluja tarkasteltiin kriittisesti, käytimme joustavasti lomia ja vaihdoimme lomarahoja vapaaksi.

Tähän mennessä tiedossamme ei ole yhtäkään työtehtävissä saatua koronatartuntaa.

Uudistimme organisaatiotamme

Finnpilotin organisaatio uudistui 1.10.2020. Uudistuksen tavoittena oli löytää esimiestyölle, johtamiselle ja hankkeiden toimeenpanolle tarpeeksi aikaa ja resursseja, jotta pystymme vastaamaan yhteiskunnan ja oman henkilöstön meille asettamiin odotuksiin Organisaatiouudistuksen myötä entinen kuuden alueen jako jäi historiaan ja siirryimme toimimaan neljällä luotsausalueella. Alueita johtamaan nimettiin tiedon jakamiseen, esimiestehtäviin ja asiakastyöhön keskittyvät aluepäälliköt, jotka kaikki toimivat ennen alueluotsivanhimpina.

Organisaatiomuutoksen yhteydessä Finnpilotiin perustettiin uusi operatiivinen johtoryhmä, jonka tehtävänä on toimeenpanna kehittämistoimia entistä tehokkaammin ja mahdollistaa alueiden välinen tiedonkulku ja yhteinen oppiminen.

 

Sea for Value (S4V) -ohjelma käynnistyi

Finnpilot toimii luotsauksen asiantuntijana helmikuussa 2020 käynnistyneessä, DIMECCin vetämässä Sea for Value (S4V) -ohjelmassa, jossa luodaan valmiuksia itseohjautuvaa meriliikennettä varten. Sea for Value – Fairway keskittyy tulevaisuuden väyläpalvelujen kehittämiseen ja testaamiseen sekä etäluotsaukseen. Projekti tukee One Sean päämäärää, joka on toimivan autonomisen meriekosysteemin saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä. 

Finnpilotille uusien teknologioiden hyödyntäminen mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaisten luotsauspalveluiden tarjoamisen. Tavoitteena on, että vuoden 2022 keväällä on saavutettu yhteinen ymmärrys turvallisen etäluotsauksen vaatimuksista ja siitä noin kolmen vuoden kuluttua Finnpilotilla on valmius hakea ensimmäisiä etäluotsauslupia.

Ympäristönhallinta- ja energiatehokkuusjärjestelmien sertifiointi

Kulunut vuosi oli Finnpilotin ympäristönhallinta- ja energiatehokkuusjärjestelmän hiomisen vuosi. Olemme tarkastelleet toimintapolitiikkaamme ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmista, kehittäneet ympäristövaikutustemme arviointia sekä rakentaneet ympäristö- ja energia-asioiden kehittämisohjelman. Ulkoinen auditointi on toteutettu asemaverkostollemme laajasti ja lisäksi olemme kouluttaneet ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmän sisäisiä auditoijia. 

Vuonna 2020 työmme sai tunnustusta, kun ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmällemme myönnettiin ISO 14001 ja ETJ+ -sertifikaatit. Ulkoisessa auditoinnissa päämäärämme ja tavoitteemme todettiin selkeiksi ja mitattaviksi. Toimipisteemme ovat olleet jo aiemmin ISO 9001 -sertifioituja.

Uusi havaintoraportointijärjestelmä otettiin käyttöön

Arjen havainnot, niiden jakaminen, datan analysointi ja toiminnan jatkuva, tietoon perustuva parantaminen on positiivinen kehä, jolla pystymme tehokkaasti tukemaan yhteistä oppimista. Keväällä 2020 otimme käyttöön uuden havaintoraportointijärjestelmän Incyn, jonka myötä havaintoraportointimme otti askeleen seuraavalle tasolle. 

Havaintojen kirjaamisen helppous, mobiili käyttöliittymä, selkeä luokittelu, käsittelyprosessin määrittely ja vastuuhenkilöiden nimeäminen ovat edistäneet läpinäkyvyyttä ja tiedon tehokasta jakamista. Havaintoja on mahdollista tehdä myös anonyyminä. Poikkeamia on raportoitu entistä matalammalla kynnyksellä. Uudistuksen myötä poikkeamia raportoitiin vuonna 2020 yhteensä 859 kappaletta, 52 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (565 kpl).

STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Missiomme on auttaa osaamisellamme ja tiedoillamme laivoja liikkumaan turvallisesti ja sujuvasti herkässä meriympäristössä. 

Visiossamme asiakaskeskeiset palvelumme ja huippuosaamisemme tekevät meistä meriliikenteen halutuimman kumppanin.

Kuvaamme arvomme potkurin muotoon: 

Tuotamme ammattitaidollamme turvallisuutta ihmisten, merenkulun ja ympäristön hyväksi.

Luotamme toisiimme ja asiakkaamme sekä yhteiskunta luottavat meihin.

Jaamme tietoa, hyödynnämme omaa osaamistamme ja luomme yhdessä parhaat toimintatavat.

Näytämme suuntaa

Toimintaamme ja tavoitteitamme ohjaa Finnpilotin keväällä 2020 päivitetty strategia. Strategiassamme olemme kartoittaneet ne tekijät, joissa meidän on erityisesti onnistuttava, jotta saavutamme visiomme. Ollaksemme meriliikenteen halutuin kumppani meidän on pystyttävä luomaan arvoa asiakkaillemme, oltava kehityksen kärjessä merenkulun digitalisaatiossa, jatkettava hyvin alkanutta kulttuurinmuutosta sekä resursoitava toimintamme ja siihen liittyvä kehitystyö oikein. Kustannustehokkaalla toiminnalla tuotamme arvoa valtio-omistajalle ja yhteiskunnalle. Strategiamme kattaa vuodet 2020 – 2024.

Tarjoamme asiakkaillemme erinomaisen asiakaskokemuksen
Asiakkuustyöhön liittyvät määrittelyt ja asiakaskokemuksen kehittäminen ovat yksi strategisista painopisteistämme. Vuoden 2020 lokakuussa toteutetun organisaatiomuutoksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on saada yhä enemmän resursseja erityisesti paikalliseen, luotsausaluekohtaiseen asiakastyöhön. Laajensimme myös asiakas- ja sidosryhmätutkimustamme määrällisestä tutkimuksesta laadulliseen. Haastattelimme alusten päälliköitä sekä maaorganisaatioiden edustajia saadaksemme entistä paremman kuvan siitä, mitä asiakkaamme meiltä odottavat. Tutkimustulokset auttavat mitä ymmärtämään asiakkaidemme tarpeita yhä paremmin.
Olemme merenkulun tiedon hyödyntämisen ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä
Meillä on vahva asema tulevaisuuden digitaalisessa väylänavigoinnissa ja sen määrittelemisessä. Meriväylien nykyinen infra ei mahdollista etäluotsaukseen siirtymistä, joten tarvittavien teknologioiden ja prosessien kehittämisessä on työtä monille meriliikenteen ekosysteemissä toimiville. Tällä hetkellä olemme mukana muun muassa Sea for Value (S4V) – Fairway, ISTLAB ja MasterSIM -hankkeissa ja teemme kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Wärtsilän  kanssa. Finnpilot toimii hankkeissa luotsauksen asiantuntijana pohdittaessa etäluotsaukseen liittyviä teknisiä ja operatiivisia asioita. Teknologiakehitys ei kuitenkaan yksinään riitä. Käytännön tekemiseen, kuten kokeiluihin ja määrittelyjen laatimiseen, tarvitaan luotsien osaamista. On tärkeää, että etäluotsien tehtävään tarvittavat menettelyt ja koulutus on luotu ja testattu yhdessä henkilöstön kanssa. Omasta henkilöstöstämme valittavat ensimmäiset etäluotsauksen kehittäjäluotsit aloittavat tehtävässään alkuvuodesta 2021.
Toimintakulttuurimme keskiössä ovat tiedon jakaminen ja uuden oppiminen
Lähdimme joitain vuosia sitten rohkeasti uudistamaan toimintakulttuuriamme entistä keskustelevampaan suuntaan. Kulttuurinmuutoksen tavoitteena on ollut saada kaikki halukkaat mukaan kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen sekä rohkaista yhteistä oppimista ja jakamista. Luottamuksen kasvu organisaation sisällä on jo nähtävissä henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksissa sekä lisääntyneenä haluna osallistua oman työn ja yhteisten toimintamallien, esimerkiksi työturvallisuuden hallintakeinojen, kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että työntekijät pystyvät ratkomaan omaa työympäristöään koskevia asioita yhteisten raamien sisällä. Matkan varrella pääsemme jakamaan niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Molemmissa tapauksissa keskeistä on oppia uutta. Luottamuksen ilmapiiri ja yhdessä tekemisen kulttuuri kantavat meitä tulevissakin muutoksissa.
Riittävät resurssit aktiiviselle kehittämiselle
Kehittämisemme ja investointimme perustuvat pitkäjänteiseen suunnitteluun. Viime vuosina olemme käynnistäneet useita kehityshankkeita, kokeiluja ja uudistuksia. Turvallisuuden jatkuva kehittäminen, laatuasiat, teknologinen kehitys, koulutuksen kehittäminen, vastuullisuuden keskeinen rooli ja asiakkuuksien hoito vaativat tehokasta tekemistä ja koordinointia, jotta projekteja saadaan paitsi alkuun, myös valmiiksi. Meillä on oltava kykyä johtaa ja priorisoida kokonaisuutta ja sen osia niin, että oikeat resurssit ovat oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Organisaatiomuutoksen myötä nimetyillä uusilla aluepäälliköillä ja operatiivisella johtoryhmällä on merkittävä rooli kehittämistoimien tehokkuuden ja yhteisen oppimisen varmistajina. 
Katsaus vuoteen 2021: Vastuullisuus yhä vahvemmin strategian ytimeen
Valtioneuvoston huhtikuussa 2020 antama omistajapoliittinen periaatepäätös kertoo selkeästi valtion tavoitteista: valtionyhtiöiltä edellytetään yritysvastuun vahvaa integroimista liiketoimintaan sekä tavoitteellista yritysvastuun johtamista. Lisäksi valtionyhtiöiden on oltava edelläkävijöitä hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä. Finnpilot aloitti vuonna 2020 Hiilineutraali Finnpilot -ohjelman valmistelun. Ohjelman kehitystä jatketaan vuonna 2021 ja sen rinnalla rakennetaan ensimmäinen vastuullisuusohjelmamme, jossa tunnistamme liiketoimintamme ilmastovaikutuksia yhä laajemmin sekä kehitämme vastuullisuuteen liittyviä mittareitamme. Lisäksi valtio-omistaja odottaa yhtiöiltä yritysvastuun integroimista palkitsemiseen. Vuodelle 2021 lisäsimme johdon palkitsemiskriteereihin ympäristötavoitteisiin liittyvän mittarin, jolla tuetaan yhtiön tavoitetta CO2-päästöjen vähentämisestä.

Toimintaympäristössämme varmaa on vain muutos

Yli 320-vuotias luotsaustoiminta elää vahvasti toimintaympäristön muutoksen mukana. Etäluotsauksen ensimmäiset kokeilut siintävät jo muutaman vuoden päässä. Tavoitteena on palveluiden entistä parempi skaalautuvuus sekä kustannustehokkuus, joka tulee näkymään myös asiakkaillemme esimerkiksi vaihtoehtona linjaluotsaukselle. Digitalisaatio ja sen myötä korostuva kyberturvallisuus, ilmastonmuutoksen torjunta, miehistöjen vaihteleva osaaminen ja talouden epävarmuus ovat haasteita, joihin meidän on oltava valmiita vastaamaan. Keskeisessä roolissa on oma jatkuva kehittämisemme ja kouluttautumisemme.

Ilmastonmuutos on noussut koko merenkulkualan yhteiseksi haasteeksi. Polttoöljyn ja dieselin käyttöön perustuville merikuljetuksille etsitään kuumeisesti ympäristöystävällisempiä energianlähteitä. Myös Finnpilotissa ympäristönäkökohdat ja ilmastonmuutoksen torjunta on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tarkastelemme kriittisesti oman kalustomme, kiinteistöjemme ja toimintatapojemme vaikutuksia ympäristöön. Finnpilot lisää suunnitelmallisesti biodieselin käyttöä kalustossaan, ja ensimmäiset kokeilut aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämiseksi luotsiasemilla ovat käynnistyneet.

Digitaalinen osaaminen ja verkostoituminen ovat elinehto, kun etsimme tulevaisuuden toimintamalleja. Luotsauspalveluiden prosessi digitalisoituu askel askeleelta. Puhumme kokonaisuudesta eLuotsauksena. Avainroolissa ovat paitsi vahvat verkostomme ja teknologiakumppanimme, myös oma ennakkoluuloton kehitystyömme. Käytössämme on jatkuvasti enemmän ja enemmän dataa omasta toiminnastamme. Pelkällä datalla emme tee mitään, vaan tiedon analysoiminen ja hyödyntäminen tulevaisuuden kehitystyössä on tärkeää. Finnpilot on digitalisoinut luotsausprosessin sisäisen osuuden, ja seuraavaksi työskentelemme luotsauksen digitalisoimiseksi eli etenemme kohti etäluotsausta. Koko tämän kehitystyön ajan tuotamme parempaa dataa, sujuvampia ja turvallisempia palveluita asiakkaillemme. Etäluotsauksen ensimmäiset kokeilut siintävät jo muutaman vuoden päässä. Tavoitteena on palveluiden entistä parempi skaalautuvuus sekä kustannustehokkuus, joka tulee näkymään myös asiakkaillemme esimerkiksi vaihtoehtona linjaluotsaukselle. Mitä pidemmälle digitalisoituminen etenee, sitä tärkeämpää on tunnistaa myös kyberuhkien haasteet. Kyberturvallisuuden vahvistaminen kulkee tiiviisti eLuotsauksen kehittämisen rinnalla.

 

llmastonmuutoksen ja digitalisaatiokehityksen rinnalla kulkevat arjen työn haasteet. Alusten kansainvälisten miehistöjen vaihteleva osaaminen ja vaihtuvuus ovat viime vuosina lisääntyneet, ja asettavat luotsin ammattitaidolle yhä enemmän vaatimuksia. Väylällä liikkumisen lisäksi luotsien tehtävänä on yhä useammin myös alusten ohjaaminen satamassa. Oma jatkuva kouluttautumisemme on avainroolissa. Myös yhdessä oppiminen korostuu: meidän on pystyttävä jakamaan osaamistamme ja opittava tapauksista, jotka ovat menneet hienosti tai huonosti. Tällaisen oppimisen kehän luominen organisaatiossa, jossa henkilökunnan tärkein tehtävä on pystyä tekemään itsenäisiä päätöksiä, vaatii paljon yhteistyötä.

Talouden epävarmuus ja ennustamattomuus oli arkipäivää jo ennen koronapandemiaa. Vuosi 2020 vei viimeisenkin luulon siitä, että voisimme varmuudella ennustaa, mitä huominen tuo tullessaan. Finnpilot tasapainottelee jatkuvasti tehokkaan resurssien käytön ja palvelun saatavuuden takaamisen välimaastossa. Tämän päivän hiljainen liikenne voi huomenna olla alusliikenteen huippupäivä. Kysyntämuutoksiin sopeutuminen vaatii ketteryyttä organisaatioltamme, jossa työn suorittamisen edellytyksiä ovat vahva kokemus kauppamerenkulusta sekä pitkä sisäinen koulutusjakso. Luotsaustyön lisäksi resursseja on oltava myös toiminnan kehittämiseen. Olemmekin pystyneet monipuolistamaan tehtävänkuviamme siten, että pystymme vastaamaan pikaisiinkin kysynnän alueellisiin muutoksiin ja kehittämään palveluamme laadukkaammaksi ja asiakaskokemusta paremmaksi.

VUOSI 2020 TAULUKOINA

YMPÄRISTÖ

Ympäristöosion taulukoissa kuvaamme luotsikuttereiden, nopeiden luotsiveneidemme ja autokaluston määrän ja keski-iän kehityksen. Luotsikuttereiden palvelusvuodet ovat keskimäärin kasvaneet, samalla kun olemme uusineet nopeita luotsiveneitämme. Polttoaineen kulutus ja CO2-päästöt -taulukosta käy ilmi, että kulutus per luotsaus kasvoi vuonna 2020, mutta luotsausmäärien laskun myötä yhteenlasketut CO2-päästömme vähenivät viime vuodesta. Sidosryhmien ympäristönäkökohdat -taulukossa kerromme, minkälaisia odotuksia olemme ympäristötyömme osalta tunnistaneet sidosryhmiemme keskuudesta.

HENKILÖSTÖ

Finnpilotissa työskenteli vuoden 2020 lopussa 337 henkilöä, joista 30 on naisia. Jakauma kertoo merenkulkualan sukupuolijakaumasta yleisesti. Hallinnossa, luotsinvälityksessä, johdossa ja hallituksessa sukupuolijakauma on huomattavasti tasaisempi (kts. Vastuullisuusraportti s.17). Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti nousi uuteen ennätykseen ja kokonaisarvosana säilyi hyvällä tasolla. Tapaturmien määrä lähti laskuun vuoteen 2019 verrattuna. Finnpilotin henkilöstön keski-ikä vuonna 2020 oli 51 vuotta.

ASIAKKAAT JA YHTEISKUNTA

Asiakkaat ja yhteiskunta -osiossa avataan sidosryhmien odotuksia Finnpilotin toiminnalle. Osioon on sisällytetty myös luotsausmäärävertailu sekä luotsattujen mailien määrän vertailu. Luotsausmäärät laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 14 %. Luotsausmaileissa laskua oli 8,7 %. Kansainvälisessä hintavertailussa Suomi oli luotsausmaksuiltaan edelleen vertailun edullisin maa.

TALOUS

Finnpilotin tilikauden liikevaihto oli 35,8 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 13 prosenttia. Finnpilot Pilotage Oy:n koko vuoden liiketulos oli -0,6 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos -0,4 miljoonaa euroa. Yhtiön rahoitustilanne ja maksuvalmius olivat tilikauden päättyessä tyydyttävällä tasolla.

Lisää otsikkotekstisi tähän